sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

I know I'm alive but I feel like I've died

Ahdistus.
Oon viikonloppulomilla osastolta. Perjantaista sunnuntaihin. Palaan tänään 18:15 takaisin.
Mulla on ollu ihan ok viikonloppu. On ihanaa olla kotona, vapaudessa.
Mutta silti, eilen illalla paha olo valtas mun koko kehon. Oli pakko viiltää. Viilsin taas todella syvän haavan reiteen. Ja ranteisiin monta viiltoa. Toivon että osastolla ei kiinnitettäisi huomiota niihin.
Ahdistus on nyt hallitsijana mun kehossa.. Tuntuu kun en olisi oikeassa kehossa.. Vaikea hengittää. Tekisi mieli tarttua vaan terään joka rutiininomaisesti on tuossa yöpöydälläni odottamassa.
Oon ihan vitun paska ihminen. Nytkin kello on 13:08 ja mä vaan makaan sängyssä enkä pääse muualle. "Tapa ittes. Mikään ei enää muutu. Et tuu koskaan parantumaan. Mitä sä oikein odotat?"  Ääni kuiskailee päässäni. Ehkä se on oikeassa.
Punnitsin itseni äsken eilen ostamallani vaa'alla. Voi vittu. No eipä tullut yllätyksenä, että epäonnistun kaikessa, ja en oo pudottanut yhtään painoa. Vitun vittu.

En oikeesti enään tiiä mitä mä teen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti